Vesa

Arvojohtajuus - mitä se on?

Mistä tunnistat arvojohtajan?

Arvojohtaja ottaa kantaa kuohuttaviin ja keskustelua herättäviin asioihin. Arvojohtaja ilmaisee selkeästi mielipiteensä ja pyrkii herättämään keskustelua. Väitän, että Suomessa ei ole valtakunnanpolitiikan huipulla arvojohtajaa.

Pääministerimme on hajuton ja mauton asiainhoitaja, jonka arvokannanotot liittyvät pakettitaloasumiseen ja maaseudun ihannointiin. Ei kovin mieltäylentävää.

Presidentiltämme löytyisi kipakoita mielipiteitä asioihin, mutta hän on useimmiten yllättävän hiljaa. Itse luulin, että toiselle kaudelle pääseminen olisi antanut hänelle henkisen vapauden kohottaa profiilia ja luoda omalta osaltaan tasokasta vuorovaikutusta. Kuitenkin häneltä irtoaa kannanottoja lähinnä vain siitä, miksi presidentin valtaa ei pitäisi kaventaa ja miksi on välttämätöntä, että presidenttikin osallistuu EU:n korkean profiilin tapaamisiin. Se taas, mitä presidenttimme on saanut aikaan tai mitä hän on EU:n korkean profiilin tapaamisissa tehnyt, on ainakin minulle erittäin epäselvää.

Muualta Euroopasta löytyy onneksi poliitikkoja, jotka uskaltavat laittaa itsensä peliin. Esimerkiksi Italian pääministeri Berlusconi on minusta hupaisa korkokenkineen, silmäleikkauksineen ja machopuheineen, mutta ainakaan hän ei ole väritön tai mauton. Ranskan presidentillä oli alkuun hyvä vauhti päällä, mutta hän sortui liialliseen mediatemppuiluun.

Parasta arvojohtajuutta löytyy Saksasta, joka historiansa vuoksi on joutunut tekemään tiliä kansakunnan arvoilmapiiristä. Liittokansleri Angela Merkel on kristalliyön muistopäivänä vaatinut kaikkia saksalaisia toimimaan rasismin vastaisesti. Juuri tällaista kannanottoa ajankohtaisiin asioihin ja keskustelun herättämistä kaipaisin Suomeenkin.

Merkelin mukaan välinpitämättömyys on ensimmäinen askel kohti tärkeimpien arvojen hylkäämistä.

- Me emme voi olla hiljaa, emmekä välinpitämättömiä, kun juutalaisia hautausmaita häväistään ja rabbeja haukutaan kaduilla. Antisemitismille, ksenofobialle tai rasismille ei saa antaa enää tilaisuutta Euroopassa, Merkel totesi muistopäivän puheessaan.

Jos välinpitämättömyys on ensimmäinen askel kohti tärkeimpien arvojen hylkäämistä, olemme me Suomessa jo astuneet pari lisäaskeltakin. Meillähän on tärkeintä, että asiat näyttävät paperilla hyvältä, vaikka ne eivät oikeasti ihmisten mielestä hyvin olisikaan. Esimerkiksi päivähoidossa tärkeimmäksi koetaan, että kuukausitasolla tarkastettuna lapsia on keskimäärin tietty määrä per työntekijä. Ei enempää, mutta ei ainakaan yhtään vähempää! Laatutekijät eivät sitten niin tärkeitä olekaan, tai ainakaan niihin ei kiinnitetä niin hysteeristä huomiota kuin tällaisiin "suhdelukuihin". Myös Merkelin mainitsemassa rasismin vastustamisessa voisimme olla aktiivisempia. On niin tyypillistä, että Merkelin tapaisen arvokeskustelun aloittamisen sijaan meillä ongelmat yritetään hoitaa vaikenemalla ja teeskentelemällä, ettei niitä olisi.

Onneksi tilanteemme ei ole lähialueen huonoin. Naapurissamme Venäjällä nimittäin presidentti on pääministerin sylikoira tai ainakin marionettinukke. Vaikka olenkin pettynyt oman presidenttimme passiiviseen tyyliin, on hän liian omanarvontuntoinen sylikoiraksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tätä avausta on odotettu. Lukekaa toiseen kertaan niin menee takaraivoon asti. Tarja tee jotain, pelkkä kokokansan presidenttiys ei meille riitä. Naisten lasikatto on kivittämätta, työttömyys kasvaa... Kekkonen olisi kutsunut hätätilahallituksen, nyt hallituskumppanit kuhertelevat tyytyväisinä. Liian sopuisia ovat, käy Tarja toimeen - Jutta ei näet yksin pärjää.

VH: Kiitos kommentistasi. Uskon, että myös arvojohtajapresidentti voi olla koko kansan presidentti, ellei sitten oleteta, että kansalaiset kokevat omimmakseen sellaisen presidentin, joka ei kommentoi juuri mihinkään mitään.

Heli Sirkiä (nimimerkki)

Kiitos Vesa. Kiitos. Ihanaa että jollakin on rohkeutta sanoa asiat ääneen.

Itse kirjoittelin jokin aika sitten koulutuksen työkirjaa, jossa pohdin sankaruutta. Mikä on tämän ajan sankari? Ketkä ovat esikuviamme politiikassa tai liike-elämässä? Onko sankari mies vai nainen?

Vai onko sankari Amazing Race, Big Brother tai Idols voittaja?

Missä ovat arvojohtajat?

Puuttumattomuus on piittaamattomuutta. Mutta kenellä on rohkeutta olla erilainen. Tehdä jotain. Sanoa jotain.

VH: Kiitos. Mielestäni joka puolueesta näyttäisi löytyvän arvosuoruutta, mutta ei aivan huippupaikoilta välttämättä. SDP:n arvojohtaja on tietysti Paavo Lipponen, jonka kanssa olen kyllä hyvin usein eri mieltä. Mutta hänellä kuitenkin on uskallusta sanoa asioita ääneen hymistelyn sijaan. Kokoomuksessa on tietysti Niinistö ja meillä vihreissä ainakin Osmo ja Heidi H. Vasureissa Arhinmäki on suorasanainen, ja vielä itseni ikäinen. En kyllä ole aina hänenkään kanssaan samaa mieltä, mutta pidän suorasta ja inhimillisestä tyylistä. Kristillisdemokraattien arvojohtaja on Räsänen, jonka arvoituksista en kyllä henkilökohtaisesti ole aina kovin vaikuttunut. Vaikka onhan hänellä hyviäkin juttuja.

Käyttäjän mertsilanki kuva
Mertsi Lanki

Arvatenkin syynä on, että ei oikeasti ole mitään sanottavaa. Eikä välitetä (välinpitämättömyys) sanoa sitä vähää mitä olisi. Eikä uskalleta olla eri mieltä, kun pelätään että aina joku lyttää ja nälvii.

Mikä on meidän suomalaisten visio ja missio? Mihin olemme menossa ja miksi? Mitkä ovat arvomme? Onko sinulla vastausta tähän?

- onko arvojemme mukaista saastuttaa ja raiskata vedet, ilma ja maa?
- onko arvojemme mukaista jättää parin sukupolven ahneudesta johtuen tuhansien sukupolvien ydinsäteilyvaara jälkipolville?
- onko arvojemme mukaista myydä aseteknologiaa muihin maihin?
- onko arvojemme mukaista että maassamme on virallisesti 625.000 köyhää?
- onko arvojemme mukaista avata maanviljelyksemme ja karjamme bioteknologialle ja geenimanipulaatiolle ja sen arvaamattomille seurauksille?
- onko arvojemme mukaista olla kehityksessä, joka vääjäämättömästi tekee maastamme EUn ydinjätteiden hautausmaan?
- onko arvojemme mukaista altistaa lapsemme jo hyvin pienestä pitäen pornolle ja viattomuuden vastaisille asioille?
- onko arvojemme mukaista sallia jatkuvasti lisääntyvä seksi ja porno medioissamme?
- onko arvojemme mukaista hyväksyä HIVin tartuttaminen ilman rikosseuraamuksia?
- onko arvojemme mukaista sallia kansamme alkoholisoituminen ja yhä kasvava huumaantuminen lääkkeillä ja huumeilla?
- onko arvojemme mukaista ajaa sosiaalijärjestelmämme alas?
- onko arvojemme mukaista antaa pankkijärjestelmämme toimia ahneesti ja moraalittomasti?
- onko arvojemme mukaista antaa korruptoituneiden poliittikkojemme johtaa maata?
- onko arvojemme mukaista antaa kansalaistemme mielenterveys ongelmien kasvaa kasvamistaan?

Jne, jne.

VH: Nämä kaikki asiat ovat sellaisia, joita pitäisi ihan tosissaan pohtia eikä vain antaa kaiken hyvän valua hukkaan. Ympäristöasiat, mielenterveysongelmat, yhteiskunnan pornoistuminen. Ja muutkin mainitsemasi asiat kaipaisivat pöyhimistä.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Jokainen johtaja on arvojohtaja, mutta arvoja vaan on niin monenlaisia.

Jyväskylän kokoomuslainen arvojohtaja ehdotti ja sai lävitse pari päivää sitten työllisyysmäärärahan pienentäminen 1,6 miljoonalla eurolla. Kaupungissa, jossa työttömyys on maan korkein.

VH: Tämäkin on ihan hyvä näkökulma. Arvot näkyvät tekojen kautta. Usein tosin tekojen takana on rajoitetut vaihtoehdot, joista valita. Kun en tunne tapausta, en lähde suoraa päätä tuomitsemaan. Mistä lie ollut kysymys näissä leikkauksissa.

the (nimimerkki)

Keitäköhän ovat Suomen antisemitistit?

Luu55 (nimimerkki)

Arvojohtajuus on siirtynyt Niinistölle selkeästi.
Häntä kuunnellaan.
Halosen johtajuutta kuvaa hyvin viime presidentin vaalit, kun virallisesti oltiin niin sinivalkoisia, mutta, kun voitto varmistui väri muuttui punaiseksi ja nopeasti aina kaulaliinaa myöten ja ilmapalloja.
Lisäksi Viva Camaros huudot olivat aika mauttomia.
Halonen on epäonnistunut tehtävässään aika totaallisesti, kansa on jakautumassa kovalla vauhdilla kahtia ja luulisi arvojohtajan siihen ottavan kantaa vaikka valtaa ei ole, mutta kansan silmissä se toisi toivoa, aivan kuten Niinistö teki ja hylkäsi puoluerajat varoittaessaan veronalennuksista.
Tämä on todellista johtajuutta, koska ajat missä elämme ovat vaikeita ja suomi on vielä hyvässä asemassa, mutta jos ensitalven työttömyys iskee rakennusalalle kuten ennustettu ja täällä istutaan kädet tumpåussa niin lama iskee ja lujasti.

Nyt olisi oiva aika rakentaa vuokra-asuntoja ja elvyttää, näin on tehty mm. Itävällassa Saksassa ja Hollannissa.

VH: Juuri näin.

Nyt, jos tätä tietä kuljetaan ja vuokrat ym. nousevat rajusti niin ei hyvin käy.
Sossun luukulla tulee kiirettä.
Kyllä palkalla keskituloisen, eläkeläisem pitäisi pystyä elämään ilman tukia. Näin ei tule käymäään, jos tällä tiellä jatketaan.

Luu55 (nimimerkki)

Aivan Ari nyt kaivattaisiin Kekkosta, olet täysin oikeassa.
Haloselle voitaisiin antaa jokin YK:n virka ja pikaisesti, missä pääsisi syleilemään maailmaa ja kunnolla.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kenestä olisi nykyajan Kekkoseksi?

Heli Sirkiä (nimimerkki)

Arvojohtajuus tuntuu tosiaan siirtyneen Niinistölle. Halonen osoittaa toki sitä esim. nimitysteoin - tai ainakin on siinä saanut median huomion.

VH: Joo, nimitysvaltaa Halonen on käyttänyt täpäkästi. Minun silmissäni se ei ole hänen kurssiaan nostanut. Mielestäni hänen tulisi kuunnella niitä, jotka elävät nimityspäätöksen kanssa päivittäin.

Mertsin esiin nostamat kysymykset ovat tosia ja tärkeitä. Kenelle on rohkeutta AIDOSTI puuttua niihin, ja ajaa läpi päätöksiä.

Pitäisikö arvojohtajan tulla politiikan ulkopuolelta, missä ei tehdä mielipidemittauksia vaan tavoitellaan konkreettisia tuloksia? Mistä? Muistaakseni 90-luvun lamassa Saarikangas otti aika näkyvän roolin. Entä nyt? Kuka uskaltaa ottaa kantaa ja tehdä oikeamielisiä (Mertsiä lainaten) päätöksiä?

Käyttäjän annemikkanen kuva
Anne Mikkanen

Arvojohtajuus, mitä se on. Mielenkiintoinen aihe.

Arvot voivat olla henkilökohtaisia, yrityksen arvoja tai esim. vaikkapa puolueen arvoja. Kansakunnan arvoihin en ole törmännyt. Yksilön henkilökohtaiset arvot ja koneiston arvot eivät aina kohtaa. Korneinta on, että koneiston itse laatimat arvot ja käytännön teot ovat keskenään ristiriidassa, mikä ei ole ihan harvinaista.

Otetaanpa vaikka kestävän kehityksen arvo, jonka kuntapäättäjä on kirjannut strategiaan. Kestävä kehitys pitää sisällään vastuun toiminnan aiheuttamasta ympäristökuormituksesta. Samaisen kunnan tavoitteissa lukee toiminnan tehostaminen.

Väitän, että työn tehostamisen vaatimus ja vastuu ympäristöasioista, kuten kulutuksen pienentäminen, ovat varsin haasteellisia toteuttaa yhtäaikaisesti, esimerkkinä materian tai sähkön kulutuksen minimoiminen yhtaikaa ajanhallinnan kanssa. Jos pitää valita jompikumpi, kumman kuntapäättäjä asettaa etusijalle?

Minä tunnistan hyvän arvojohtajan siitä, että hän osaa linjata arvonsa niin, ettei kyse ole pelkästä sanahelinästä. Tekojen pitää olla arvojen mukaisia. Kaikkeen kuohaan ei tarvitse ottaa kantaa.

VH: Mielestäni arvojohtaja osallistuu keskusteluun tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista. Mielestäni arvojohtajan ei tarvitse (eikä pidäkään) olla kaikkien kanssa samaa mieltä. Meillä on lopulta aika vähän poliittisten päätösten alla käytävää arvokeskustelua.

Kypäräpappi (nimimerkki)

Angela Merkel: "- Me emme voi olla hiljaa, emmekä välinpitämättömiä, kun juutalaisia hautausmaita häväistään ja rabbeja haukutaan kaduilla."

Merkel tietää aivan varmasti, ketkä em. asioihin Saksassa syyllistyvät. Mahtoiko Merkel myös "ratkaisukeskeisesti" kertoa, miten ongelmasta päästää eroon, vai vaikeniko siitä poliittisen korrektiuden vaatimusten mukaisesti ja otti vain "hyvänä ihmisenä" esiin yhteiskunnassa olevan "pahan asian?"

Ville (nimimerkki)

"Jokainen johtaja on arvojohtaja, mutta arvoja vaan on niin monenlaisia. "

Johtajuus > johtaja

eaglesflysingly (nimimerkki)

Nyt olemme siirtymässä aikaan, joka on meille itsellemme vaarallinen. Lisääntyvästi eri puolilla aletaan esittää vaatimuksia saada paikalle pelastaja. Arvojohtaja. Vahva Arvojohtaja, Vahva Johtaja, Johtaja.

Vaarallinen toisaalta siksi, että katsomme johtamisjärjestelmämme ja demokratiamme epäonnistuneen ja, että nykyisistä johtajista ei vain johtajiksemme ole. Toisaalta siksi, että jos riittävän monet tarpeeksi kauan ja äänekkäästi pyytävät, me sellaisen myös saamme.

Nimittäin historia (eikä yksinomaan lähihistoria) osoittaa, että niistä ei sitten normaalitietä eroon päästäkään.

Vesa Hack

Missään tapauksessa ei tarvita mitään Isä/Äiti Aurinkoista. Mutta kyllä minusta olisi ihan kiva, jos presidenttimme ottaisi tärkeisiin asioihin kantaa ja loisi keskustelua muustakin kuin kahden lautasen politiikasta tai presidentin valtaoikeuksista.

suvituuli (nimimerkki)

On tietysti hyva jos arvokeskustelua kaydaan - tai kaytaisiin.

Politiikassa se on talla hetkella hankalaa, kun selvio on etta vaalit voitetaan keskelta. Mika ei tarkoita Suomen Keskustaa (joka on itse asiassa varsin arvo-konservatiivinen puolue). Ne voitetaan saamalla mahdollisimman suuri maara aania "keskiluokalta", joka haluaa suurinpiirtein samoja asioita: tyota; nykyisenlaista sosiaalijarjestelmaa (lastenhoito, koulutus, toimivat sairaalat ja vanhustenhoito); ei halua Natoon; ja on pinnallisesti myotamielinen ilmastonmuutoksen torjunnasta.

Seurauksena SDP on vaaleanpunaisempi ja Kokoomus vahemman musta. Samalla kun Keskusta ihmettelee, kuinkas tassa nain kavi etta taas havittiin yhdet (nyt kunnallis)vaalit lisaa. Kaikki ovat siis hajuttomia ja varittomia. Niin kuin suurin osa meista kansalaisistakin.

Kay siina sitten arvokeskustelua, kun olemalla valmis ilmaisemaan periaatteensa (arvot - jos niita nyt edes on), seurauksena on aanien vaheneminen...

Mita sitten tulee arvojohtajuuteen, niin tarvitaanko sita?

Eiko pluralismi, moniarvoisuus ole nykyaikaisen yhteiskunnan, Suomenkin, lahtokohta? (Yksityiskohtana, lisaantyvan maahanmuuton myota viela korostetummin kuin ennen.)

Erilaisten arvonakemysten puolustajilla toki tulee olla johtajansa.

Mutta ainakin mina kavahdan sita, etta esim presidentti Halonen alkaisi esiintya jonkinlaisena maan arvojohtajana. En mina jaa hanen arvojaan.

Presidentille kuuluu ulkopolitiikan hoito. Se riittaa.

Muuten haluan elaa omien arvojeni mukaan ja toivon etta muutkin voivat niin tehda omien erilaisten arvojensa mukaan. Suomessa.

eaglesflysingly (nimimerkki)

suvituuli

Presidentille ei kuulu enää kuin, omalta osaltaan osallistua ulkopoliittiseen päätöksentekoon. Vahva pääministeri, tai ulkoministeri tai muu vahva "oikean" puolueen johtaja kamppaa hänet mennen tullen lopullisesti ulkopolitiikan hoitajan paikalta.

Tällä hetkellä sanoisin, että meidän onni. Pääsääntöisesti kansalaisten tappio.

eaglesflysingly (nimimerkki)

Vesa

Se mitä saadaan ei välttämättä ole sitä mitä tilataan.

suvituuli (nimimerkki)

nm. Eaglesflysingly:

Olen kanssanne samaa mielta: "talla hetkella meidan onni, paasaantoisesti kansalaisten tappio [presidentin valta-oikeuksien pieneneminen]".

Suomi on toki pieni maa, mutta taallakin tarvitaan ns checks-and-balances, jottei valta keskity liikaa. Kansalta suoraan mandaatin saanut presidentti ja eduskunnan luottamusta nauttiva hallitus yhdistelmana olisi juuri tallainen. Mutta kohtahan meilla on kaikenvaltiaspaaministeri-instituutio, se joidenkin kaipaama uuden ajan kekkonen. Mutta miten kay Vanhaselta rock'n roll'?

eaglesflysingly (nimimerkki)

Suvituuli

Olen kanssasi 100% samaa mieltä tästä: "ns checks-and-balances, jottei valta keskity liikaa."

Nyt vaan valitettavasti se on jo keskittynyt siinä määrin puolueille, että vain Kirkkovene voi tuoda muutoksen.

Päämisterin taidoista olen ymmärtänyt vain sen, että hän on itse rakentanut (entisen?) kotinsa. Jos hän on talonrakentajana samaa luokkaa kuin pääministerinä niin toivon, että kiinnostuneet tekevät äärimmäisen perusteellisen tutkinnan ennen lopullista ostopäätöstä. Ellei sitten ole tarkoitus ostaa sitä säätiön lukuun, museoitavaksi.

Käyttäjän mertsilanki kuva
Mertsi Lanki

Pieni tarina johtamisesta: Kauan sitten oli muuan Spartakus niminen sotapäällikkö, kapinallinen. Roomalaiset yrittivät valloittaa Spartakuksen hallitsemaa aluetta yhä uudestaan, siinä kuitenkaan onnistumatta. Roomalaiset lisäsivät joukkojen määriä ja yhä paremmat ja kokeneemmat sotapäälliköt lähetettiin sotimaan Spartakusta vastaan. Keisari ihmetteli, miten oli mahdollista että Spartakus pieni sotajoukko apunaan pystyi vastustamaan Rooman mahtavaa armeijaa? Viimein keisari laittoi peliin kaikkein menestyksekkäimmän sotapäällikkönsä ja hänen valioarmeijan. Kävi niin, että viimein Spartakus ja hänen parikymmentä miestään tulivat lopulta saarretuksi. Roomalainen sotapäällikkö huusi heille: "kuka teistä" on Spartakus"? Ensin ei kuulunut mitään, mutta sitten yksi käsi nousi ylös. Sitten toinen käsi nousi ylös, kolmas käsi, neljäs jne. viimein kaikki 21 kättä oli ylhäällä. No, Roomalainen sotapäällikkö tapatti heidät kaikki. Tarinan opetus on, että jos johtaja osaa johtaa, alaiset, sotilaat ovat valmiita jopa kuolemaan johtajan puolesta.

Hieman tuoreempi esimerkki viime vuosisadalta on Mahatma Gandhi. Gandhi johti menestyksekkäästi englantilaiset pois Intiasta, heidän hallittuaan Intiaa 300 vuotta. Gandin käytti johtamisessaan ahimsaa. Ahimsa = väkivallattomuuden korostaminen. Gandi on monen tahon toimesta valittu viime vuosisadan merkittävimmäksi johtajaksi.

Lotta Roti (nimimerkki)

Hyvä kirjoitus Vesa, olen täsmälleen samaa mieltä. Hienoa myös, että sinulla on avomielisyyttä nähdä arvojohtajuutta ja hyviä puolia monien eri ajatustapojen edustajissa.

Jopa Berlusconissa. :) Itse olin tyytyväinen Berlusconin valtaanpalaamisesta ihan siksi, että hän on hahmona niin hauska. Pinnallisesti italialaista kulttuuria tuntevana epäilen, että he äänestävät häntä samasta syystä.

suvituuli (nimimerkki)

Eaglesflysingly,

Niin, vaikk'ei se Vanhasen talo nyt mikaan rintamamiestaloon verrattavissa oleva arkitehtorinen kohde olekaan, niin siita voitaisiin tehda vaikkapa ex-paaministerien tyohuonekeskus. Eikos siella se helikopterikenttakin ole valmiina...

eaglesflysingly (nimimerkki)

suvituulelle

Vanhesen talon arkkitehtuurista kuin muistakaan ominaisuuksista en osaa ottaa mitään kantaa. Mutta entisen naapurini, Tamminiemen pytingistä päätellen, kyllä sillekin uskovaiset seuraajat löytyvät.

eeva (nimimerkki)

Suomi on pieni maa, jota asuttaa pieni kansa. Eri tyyppistä valtaa on menneinä vuosikymmeninä luovutettu osittain EU:lle, osittain mm Pohjoismaisen yhteistyön nimissä pohjoismaisille aktööreille. Olen pohtinut, kuinka paljon jo pelkästään taloudellista valtaa on huomaamatta luovutettu mm naapureille (Pankit, finanssimaailma, vakuutusyhtiöt, yritysten omistus mm). Onko jopa niin paljon, että naapurit periaatteessa kykenevät taloudellisin keinoin kiristämään poliittisiä päättäjiämme (mm luomaan työttömyytä)?

Olen tulllut siihen tulokseen, että en oikein luota poliittisten puolueiden, päättäjiemme pätevyyteen.

Nyt sitten siihen presidentin rooliin Suomessa. On kysyttänä miksi meillä on ollut presidentti-instituutio. Mielestäni presidenttimme ovat olleet eri tavoin sekä ulkopoliittisia että sisäpoliittisia kurinpitäjiä maassa, jossa puolueet ovat taistelleet verisesti vallasta ja vetäneet sekä sisä- että ulkopolitiikkaa milloin mihinkin ilmansuuntaan. NYT presidentti halutaan eliminoida valtion valtarakkenteesta. Kysyn miksi ja mitkä piirit haluavat heikentää maan rakenteita niin radikaalisti kuin nyt ilmeisesti yritetään? Mitkä piirit siitä hyötyvät? Eihän toki ole kysymys vain lautasten lukumäärästä.
Tämä teksti löytyy HS:sta: " Entinen puolustusvoimain komentaja kenraali Gustav Hägglund säilyttäisi puolustusvoimien ylipäällikön tehtävän edelleenkin presidentillä.
"Nykyinen systeemi on sillä tavalla hirveän turvallinen, että presidentti on onnistunut suojelijan roolissa pitämään puoluepolitiikan kokonaan armeijan ulkopuolella", Hägglund perustelee keskustan Suomenmaa-lehdessä. Hän huomauttaa, ettei Suomessa armeijasta ole tullut samanlaista puoluepoliittista pelinappulaa kuin monessa muussa maassa."
Ei siis ole kysymys siitä, pidämmekö Tarjasta, vaan siitä haluammeko heikentää Suomea valtiona yhä enemmän. Jos presidentistä tehdään monarkki, niin pääministeri ja hallitus saa niin suuren vallan (mm puolustusvoimien komentajana), että kyllä minua pelottaa. Jos jo nyt olemme banaanivaltio, niin mitä meistä voikaan vielä kehkeytä?

Braxilla on varmasti paljon hyviä puolia (kaunis hymy), mutta hänellä ei ehkä ole aavistustakaan siitä, että on olemassa valtio ja kansa, joista on pidettävä huolta, otettava kokonaisvastuu. (Oikeusministerin salkku on painava.) Kuka tahansa ja mikä tahansa voi ajaa ylitsemme.
Siis millaisen presidentin haluamme, monarkin vai parkitun valtionaisen-miehen? Siinä on sitä arvokeskustelun aihetta
.

Käyttäjän mikke1 kuva
Pauli Nieminen

Pelkäänpä, että arvot eivät synny käskemällä tai vaatimalla, joten saattaa rouva Merkel olla hyvällä asialla kehnoin keinoin.

Tarja Halosen arvot saivat varmaan tulikasteensa esim. pienipalkkaisten naisten oikeuksien puolustajana SAK:n lakinaisena, jos nyt ei mennä lapsuuden kokemuksiin saakka.
Myöhemmin olen havainnut hänen puolustaneen demokraattisia, rauhanomaisia menettelyjä kansan sisäisessä ja ulkoisessa toiminnassa.

Kohtapuolin kirkon yhteisvastuukeräys on alkamassa ja tänä vuonna sen kotimainen kohde on erittäin haastava ja vaativa. Viimevuotinen aihe "Työ ja osallisuus" jatkuu niin, että nyt on kohteena maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen.

Oma seurakuntani on tehnyt päätöksen palkata kaksikin maahanmuutajaa määrä-aikaisiin tehtäviin tosin ainakin toisen -
sen miespuolisen - harjoittelijan kitupalkalla, mitä se nyt oli reilut 500 e kuukaudessa.

Uskon, että Tarja osaa lausua keräyksen avaussanat kohdalleen.

Mutta kun presidentin valtaa (joka ei liity henkilöön) on oltu hanakasti kaventamassa, niin emmekö kavenna omaakin valtaamme, kun suora kansanäänestys on kuitenkin tuottanut korkean äänestysaktiivisuuden.

Kuten tuo kirkkovene l. eagly jne. viittasi, niin arvojohtajissa on ollut ongelmansakin - ainakin jälkeen päin tarkasteltuna. En voi olla ihmettelemättä, kuinka Hitler onnistui hankkimaan itselleen melkoisen määrää valtaa - ja ihan demokraattisin keinoin.
Päämäärä - yhteinen Eurooppa - toteutui vasta myöhemmin ja ilman suurempia aseellisia rytiniötä.

eeva (nimimerkki)

Niin, kansallahan se arvonjohtajuus tulisi olla. Äänestäjillä. Vahva tietoinen, osaava kansa valitsee suoraan oman edustajan tasapainottamaan eduskunnan ja hallituksen, virkamiesten valtaa. Kun vähennetään presidentin valtaa, vähennetäänkö samalla kansan valtaa, kansan arvojohtajuutta?
Samalla tavalla pitää arvojohtajuuden toimia kunnissa.Kansa määrää arvot. Jos poliitikot liikaa junailevat kansan, valitsijoittensa arvoja vastaan, niin etsitään uudet poliitikot.
Dialogi kansan ja poliitikkojen välillä on huomattavasti helpottunut mm internetin avulla. Kaikki poliitikot eivät siitä oikein pidä.
Kansan on nähtävä oma valtansa ja käytettävä sitä.
No nyt se Hitlerkin taas kummittelee. Olisiko voitu estää Hitlerin valtaannousu, jos oppositio olisi voinut vapaasti melloa internetillä? Hah.

Rva Perälä (nimimerkki)

Vesa Hack:" Mutta kyllä minusta olisi ihan kiva, jos presidenttimme ottaisi tärkeisiin asioihin kantaa ja loisi keskustelua..."

Samaa mieltä.

Lemmy (nimimerkki)

A.A: Kenestä olisi nykyajan Kekkoseksi?

Eiks Väyrysellä ollu jo linnan juhlien kutsut painettuna viimeks kun Keskusta "äänesti väärin" ehdokkaista?

/juoksee kikattaen pakoon

Toimituksen poiminnat